Mitä sujuvampi arki ja kehittyvä Vantaa käytännössä tarkoittavat?

• Uusille investoinneille luvat, kaavat ja tontit nopeasti. Lisätään työpaikkatontteja, luodaan nopeutettu menettely vetovoimahankkeille ja tarjotaan yrityksille kokonaisratkaisuja.

• Palautetaan koulurauha Vantaalle. Käännetään oppimistulokset rauhoittamalla koulupäivät: kännykät parkkiin, kiusaaminen kuriin, pienet ryhmät ja riittävä tuki oppimiseen. Minä priorisoin koulutuksen. Laadukas koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

• Turvallisuudesta ei tingitä. Jengiytymisilmiöön puututaan kovilla ja pehmeillä keinoilla. Asemaseuduilla otetaan käyttöön vartiointi yhteistyössä poliisin kanssa. Jalkautuvaa nuorisotyötä ja nuorten vapaa-ajan aktiviteetteja lisätään.

• Sujuva liikkuminen koko kaupungissa. Parannetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta tuomalla koko Vantaan yhdelle HSL-vyöhykkeelle. Lisätään myös sähköautojen latauspisteitä sekä kadunvarsipysäköintiä kivijalkapalveluiden eteen.

• Nuorten syrjäytymiselle stoppi. Asetetaan nuorisotyöttömyyden torjunta työllisyyspalveluiden tärkeimmäksi tehtäväksi. Nuorten kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista lisätään. Peruskoulusta ei päästetä ketään jatko-opintoihin ilman riittäviä perustaitoja.

• Vauhtia kaupunkikehitykseen. Keskustojen tärkeimmät vetovoimahankkeet otetaan suoraan kaupunginhallituksen ohjaukseen. Lisätään pientaloasumisen mahdollisuuksia lähiluontoa vaalien. Vähennetään julkisesti tuettua vuokra-asuntotuotantoa ja ohjataan säästyneitä resursseja suoraan kouluille ja päiväkodeille.

• Monipuolista varhaiskasvatusta. Tärkeän palvelusetelin rinnalle lisätään kannustimia perustaa myös uusia pienempiä ja erikoistuneita päiväkoteja sinne, missä on pulaa paikoista.

• Panostetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Parannetaan olosuhteita kaupungin ja seurojen yhteishankkeilla. Varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus. Kehitetään koulupäivän jälkeistä harrastustoimintaa yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.

• Kehitetään myös yksityisiä palveluita. Elävän kaupungin ja sujuvan arjen edellytys ovat toimivat ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Osana palveluverkkotyötä varmistetaan, että myös erikokoisille ja erilaisille yrityksille kaupoista kahviloihin löytyy soveltuvia tiloja ja tontteja.

• Hyödynnetään tekoälyä. Tekoälyn huiman nopea kehitys mahdollistaa myös julkisella sektorilla tuottavuusloikan. Vantaan tulee kärkikaupunkina automatisoida rutiinitehtäviä tekoälyn hoidettavaksi.

Mitä uudistuksia tarvitaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella?

• Tavoitteeksi jokaisella omalääkäri, jonka voi itse valita. Alkuun varmistettava kaikille ikääntyneille sekä muille enemmän palveluita tarvitseville. Myös lääkäreille tulee tarjota mahdollisuus toimia ammatinharjoittajana.

• Laajennetaan palveluseteleitä. Jos palvelua ei pystytä tarjoamaan luvatussa ajassa, palveluseteli tulee tarjota aina vaihtoehtona. Palvelusetelit ovat keino saada myös pienet yritykset mukaan tuottamaan palveluita.

• Lisää digipalveluita ja etävastaanottoja. Tämä sekä parantaa palvelua että nopeuttaa hoitoon pääsyä. Suomessa jonot on lyhyimpiä terveysasemille, jossa digipalvelut toimivat muiden palveluiden rinnalla.

• Teknologiaa ja tekoälyä on hyödynnettävä enemmän. Uusiin teknologioihin perustavat ratkaisut vapauttavat lääkärien ja hoitajien työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön sekä parantavat hoidon laatua.

• Varmistetaan yksityisen ja julkisen sujuva käyttö rinnakkain. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee tukea neuvonnalla ja saumattomuudella 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilua, jossa yksityiselle yleislääkärille on mahdollista päästä julkisen asiakasmaksun hinnalla.

• Vahvistetaan mielenterveyspalveluita. Tänä vuonna astuu voimaan lasten- ja nuorten terapiatakuu. Myös muille on lisättävä lyhytterapioiden tarjontaa. Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.

• Yritykset mukaan kehittämään ja tuottamaan palveluita. Esimerkiksi Aviapoliksessa voitaisiin tuoda terveyspalvelut lähemmäksi yksityisen kumppanin avulla ilman investointia uuteen terveysasemaan.

• Yksi hyvinvointialue Uudellamaalla vähentäisi hallintoa ja parantaisi palveluita. Kahden kaupungin, Vantaan ja Keravan, muodostamassa hyvinvointialueessa ei ole kauheasti järkeä.